Yksilöllinen tuki varhaiskasvatuksessa järjestetään osana päivittäistä toimintaa lapsen omassa varhaiskasvatusyksikössä.
Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tukea annetaan jatkuvasti ja johdonmukaisesti varhaiskasvatuksen aikana. Riittävän varhaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista.
Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tuen tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuki sisältää sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja, että koko ryhmään ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään sekä ryhmän jäsenenä. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.
Lapsen tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteutumisessa yhteistyö lapsen huoltajan, varhaiskasvatuksen henkilöstön, erityisopettajan ja muiden lapsen ja perheen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa on tärkeää. Vastuu lapsen kehityksen ja oppimisen tuesta on aina henkilökunnalla, jota erityisopettaja ohjaa ja tukee.
Lapsen tarvitsema tuki kirjataan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Siihen kirjataan lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvät vastuut ja työnjako, tukitoimenpiteet sekä niiden toteuttamistapa ja arviointi.
Lapsen tuen tarve voi olla lyhytaikaista. Silloin voi riittää yksittäinen tuen muoto tai järjestelyt, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Osa lapsista tarvitsee enemmän ja säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja toisiaan täydentävinä.
Varhaiskasvatuksessa lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestämisessä käytetään tuen kolmitasoista mallia. Tuki voi muuttua yleisen, tehostetun ja erityisen välillä. Kehityksen ja oppimisen tuki rakennetaan muokkaamalla toimintatapoja, toiminnan sisältöjä, oppimisympäristöä ja henkilöstöjärjestelyjä lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi.
Yleinen tuki
Yleinen tuki kuuluu kaikille lapsille. Yleisessä tuessa huomioidaan lasten yksilölliset erot kehityksessä, oppimisessa, temperamentissa ja kiinnostuksen kohteissa. Yleisen tuen antaminen on kaikkien kasvattajien tehtävä ja se kuuluu kaikkeen varhaiskasvatuksen toimintaan.
Tehostettu tuki
Kun yleinen tuki ei riitä lapselle, tarvitaan tehostetumpaa tukea. Tehostettua tukea järjestetään lapselle, joka tarvitsee yksilöllistä tukea usealla kehityksen osa-alueella ja tuen tarve on pitkäaikainen. Tehostettu tuki sisältää yleisen tuen muodot, mutta niitä tehostetaan, tarkennetaan, yksilöllistetään sekä toteutetaan vahvempana ja säännöllisempänä pidemmän aikaa.
Erityinen tuki
Erityisestä tuesta on kysymys silloin, kun lapsella on kokoaikaisen, jatkuvan ja yksilöllisen tuen tarve, tai tuen tarvetta on useammalla kehityksen osa-alueella, tai jollakin alueella tuen tarve on erittäin suuri. Erityisen tuen piiriin voivat kuulua esimerkiksi vaikeavammaiset lapset ja lapset, joilla on laajat neurologiset pulmat tai vaikeat tunne-elämän häiriöt.
