Pernajan kunnan ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineen yhteistyöhankeessa tutkittiin Pernajassa 1500-luvun alussa syntyneen Mikael Agricolan aikaa arkeologisin keinoin.
Pernajaa voi perustellusti pitää suomalaisen sivistyksen tyyssijana. Mikael Agricola, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja suomen kirjakielen perustaja syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella. Agricolan koti oli varakas pernajalainen talonpoikaistalo, yksi kotikylän Torsbyn viidestä verotilasta. Mikael oli jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas.
Hänen ensimmäinen opettajansa, seurakunnan kirkkoherra ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään poikansa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola (=maanviljelijä) isänsä ammatin mukaan. Kahdeksan vuoden opiskelun jälkeen hän vasta 18-vuotiaana nuorukaisena pääsi Suomen kirkon piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan kuinka luterilaiset uudistuksen tuullet jo puhalltelivat kirkollisessa elämässä.
Vuonna 1996 käynnistynyt Agricola-projekti oli Pernajan kunnan rahoittama ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineen asiantuntemuksella suorittama hanke. Sen tarkoituksena oli tutkia Pernajassa 1500-luvun alussa syntyneen Mikael Agricolan aikaa arkeologisin keinoin. 1500-luku oli Suomen historiassa merkittävä murroskausi, jonka kuluessa siirryttiin keskiajasta uuteen aikaan ja katolisuudesta luterilaisuuteen. Muutoksia tapahtui myös aineellisessa kulttuurissa, jonka jäänteitä arkeologia tutkii.
