Loviisan rannikkoalue nimettiin vuonna 2012 maa- ja metsätalousministeriön toimesta merkittäväksi tulvariskialueeksi. Nimeämisen perusteena oli Loviisanlahden alueella olevat tulvalle alttiit rakennukset, kunnan infra, julkiset rakennukset, Valkon satama-alue ja Loviisan ydinvoimalaitos.
Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan merkittäviksi tulvariskialueiksi nimetyille alueille on laadittava tulvariskien hallintasuunnitelma. Loviisan rannikkoalueen hallintasuunnitelmassa vuosille 2016–2021 yhdeksi toimenpiteeksi määritetty tulvaohje valmistui kesäkuussa 2020.
Meritulva vaikuttaa yhtä aikaa koko Suomenlahden rannikkoalueella. Tällöin viranomaisten resurssit saattavat olla täysin sidoksissa julkisten kohteiden ja kriittisten infrarakenteiden kuten vesihuollon ja liikenneverkon suojaamisessa. Asukkaan ja kiinteistönomistajan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan.
Valmistuneessa tulvaohjeessa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa omatoimisen varautumisen toteuttamiseksi ja toimimiseksi tulvan uhatessa ja tulvan aikana. Meritulvakarttojen perusteella voidaan arvioida tarkemmin paikkakohtaista riskiä, vaikkakaan karttojen tarkkuus ei ole riittävä kiinteistökohtaisen riskiarvion laatimiseksi.
Tulvaohjeen voit lukea ja ladata sähköisenä pdf-versiona tästä: Loviisan kaupungin tulvaohje 2020
Valtakunnallisilla sivuilla on lisää tietoa tulviin varautumisesta ja mahdollisuus tarkastella vesistö- ja meritulvakarttoja: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Miten_varaudun_tulviin_ja_mita_teen_tulvatilanteessa.
Loviisanjoen tulvat ovat viime vuosina pahentuneet. Ne ovat aiheuttaneet osalle rakennuksista vahinkoa ja osalle kastumisvaaran. Pahimmat riskialueet ovat Hommansbyssä sekä Haddomintien ja Lapinjärventien alueella. Tästä syystä Uudenmaan ELY-keskus teetti vuoden 2019 puolella selvityksen tulvavaarassa olevien kiinteistöjen määrän arvioimiseksi. Arviointityö perustui 2018 talvitulvan havaintoihin, maastoaineistoon ja paikan päällä tehtyihin mittauksiin.
Alustavan tarkastelun perusteella päädyttiin selvittämään 25 kiinteistön tilannetta tarkemmin mittaamalla rakennusten sokkelien korko sekä maanpinnan ja lattian tasot. Saadun kokemusperäisen tiedon mukaan suurimmat toteutuneet ongelmat ovat olleet kellarien tulviminen, kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien toiminnan häiriintyminen ja pihapiirien tulviminen. Harvinaisella tulvalla vahingot voivat olla huomattavasti pahempia.
Loviisanjoen varren pellot kärsivät tulvahaittaa vuosittain. Jokivarren viljelijät toteuttavat laajan perkaushankkeen, jonka jälkeen tulvahaitat helpottavat oleellisesti.
Uudenmaan ELY-keskus on teettänyt rakennusten riskikartoituksen lisäksi Loviisanjoen tulvakartan, jolla voidaan esittää tulvan peittämät alueet erisuuruisilla tulvan toistuvuuksilla. Tulvakartta kuvaa perkauksen jälkeistä tilannetta. Tulvakarttojen perusteella voidaan arvioida tarkemmin riskitarkastelussa mukana olleille rakennuksille aiheutuvaa tulvahaittaa eri suuruisilla tulvilla. Uudenmaan ELY-keskus toteuttaa arviointityön vuoden 2020 aikana.
