Lapsiystävällinen kunta

Suomen UNICEF myönsi 24.9.2024 Loviisan kaupungille ensimmäisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Lapsiystävällinen kunta -työn Loviisa aloitti vuonna 2020. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on jokaisen lapsen hyvä elämä. UNICEF ei peri kunnalta maksuja mallista eikä siihen liittyvistä koulutuksista tai materiaaleista. Kyse ei ole hankkeesta, vaan jatkuvasta kehittämistyöstä lasten ja nuorten hyväksi.

Millainen kunta on lapsiystävällinen?

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

• kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa
  • Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon.
  • Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
• lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita
  • Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita.
  • Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
• lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista.
  • Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä yleisperiaatetta:

1. Syrjimättömyys
2. Lapsen edun ensisijainen harkinta
3. Oikeus elämään ja kehittymiseen
4. Lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Unicefin Lapsen Oikeudet -sopimus lyhennettynä.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991.

Kun kunnan toimintatavat muuttuvat, jokaisen lapsen oikeudet toteutuvat yhä paremmin. Lapsille se merkitsee kuulluksi tulemista, harrastuksia ja kavereita.

Mikä on UNICEFin Lapsiystävällinen kunta ja miten se toimii?

Katso tämä kahden minuutin video Vimeosta, niin tiedät, mitä Lapsiystävällinen kunta tarkoittaa.

Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä

Loviisan kaupunginhallitus nimesi 5.11.2018 (§ 299) hyvinvoinnin ja terveyden työryhmän myös Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmäksi. Koordinaatioryhmän jäseniä päivitetään tarvittaessa. Mukaan voidaan kutsua myös uusia jäseniä.

Työryhmän jäsenet

• kaupunginkansliakeskus
  – viestintä
• sivistys- ja hyvinvointikeskukus
  – varhaiskasvatuspäällikkö Sofia Hoff
  – koulutuspäällikkö Auli Saarinen
  – kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen päällikkö Leif Eriksson
  – koordinoiva etsivä nuorisotyöntekijä Samira Al-Far
• elinkeino- ja infrastruktuurikeskus
  – elinkeinopalveluiden koordinaattori Mari Kubin-Vidgren
• kolmas sektori
  – Loviisan järjestöt ry:n edustaja Camilla Stjernvall
  – Agricolan suomalaisen seurakunnan edustaja lastenohjaaja Karoliina Karulinna
  – Agricola svenska församlingin edustaja perhetyöntekijä Pamela Westerlund
• kasvatus- ja sivistyslautakunta
  – Meri Lohenoja
• hyvinvointilautakunta
  – Li-Lo Söderholm
• nuorisovaltuusto
  – Ville Yrjölä
  – Kasper Åminne
• vammaisneuvosto
  – Minna Ollas

Loviisan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaattoriksi nimettiin 1.9.2020 alkaen Kirsi Kinnunen (sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtaja).

Kaupunginjohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen mukaan erityisluokanopettaja Tuula Åminne toimii 1.4.2021 alkaen oman tehtävänsä ohella toisena Loviisan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorina.

Loviisan ensimmäinen Lapsiystävällinen kunta -tunnustus

Suomen UNICEF kiittää Loviisaa erityisesti seuraavista asioista:

• Lapsiystävällinen kunta -työtä on koordinoitu ja edistetty sitoutuneesti ja määrätietoisesti. Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän kokoonpanossa on huomioitu laajasti kunnan, järjestöjen ja luottamushenkilöiden edustus.
• Loviisassa on otettu upeita edistysaskeleita lapsen oikeuksiin liittyvässä viestinnässä. Viestinnän strategiaa ja suunnitelmaa on tehty yhdessä nuorten kanssa.
• Lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi on tehty erinomaista työtä. Erityisesti Suomen UNICEF haluaa nostaa esiin lapsiparlamentin toiminnan käynnistämisen.
• Loviisassa on tehty toimintasuunnitelmakauden aikana tärkeitä, lapsiystävällisen hallinnon varmistavia päätöksiä, esimerkiksi on otettu käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin sähköinen työkalu.

Saatu tunnustus ei tarkoita, että työ lapsen oikeuksien hyväksi olisi Loviisassa valmis. Kunta sitoutuu jatkamaan lapsiystävällisyyden kehittämistä ja lapsen oikeuksien toteuttamista. 

Suomen UNICEF kannustaa Loviisaa kiinnittämään jatkossa huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:

• Lasten ja nuorten osallisuus toteutuu koko kunnan toiminnassa ja siinä huomioidaan erilaiset lapsiryhmät.
• Kehittämistyön toimenpiteillä tavoitellaan rakenteellisia ja pysyviä muutoksia kunnassa asuville lapsille ja nuorille. 
• Lapsivaikutusten arviointeja tehdään systemaattisesti ja varmistetaan, että henkilöstöllä on siihen riittävä osaaminen. Myös luottamushenkilöiden jatkuvaan perehdyttämiseen tulee kiinnittää huomiota.
• Tulevalla toimintasuunnitelmakaudella kannattaa huomioida kouluterveyskyselyssä ja muussa seurantatiedossa esiin nousevat huolenaiheet, esimerkiksi lasten ja nuorten kokemukset kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta.

Lapsivaikutusten arviointi -ohjeistus: