Loviisassa ja Lapinjärvellä ilmanlaatuun vaikuttaa pääosin liikenne. Paikallisesti puun pienpoltolla voi olla suuri vaikutus. Ilman epäpuhtaudet voivat paikallisesti aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista, alailmakehän kohonneita otsonipitoisuuksia ja haittoja terveydelle.
Puun pienpolton vaikutuksia ilmanlaatuun on seurattu Loviisassa Puutarhakadun ja Vesikujan risteyksessä vuonna 2014 mittaamalla syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat selvästi alle tavoitearvon, mutta kuitenkin korkeammat kuin Helsingin keskustassa mitatut pitoisuudet. Pienpolton vaikutuksia mitataan Loviisassa seuraavan kerran vuonna 2027.
Paikalliseen ilmanlaatuun voit siis vaikuttaa itsekin esimerkiksi käyttämällä lämmityksessä vain kuivia ja puhtaita polttopuita. Ja muistathan, että jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty sekä kiinteistön tulipesissä että ulkona!
Loviisa ja Lapinjärvi osallistuvat alueellisen ilmanlaadun seurantaan. Seuranta toteutetaan kuntien välisenä yhteistyönä, ja se käsittää sekä ilmanlaatumittauksia että bioindikaattoriseurantaa.
Bioindikaattoriseurannassa käytetään ilmentäjinä havupuita ja niiden rungolla kasvavia jäkäliä, eli bioindikaattoreita. Tätä seurantaa on Itä-Uudellamaalla tehty jo 1980-luvulta lähtien. Viimeisimmän seurannan mukaan Loviisassa ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien lukumäärä ja ilmapuhtausindeksi olivat vuonna 2020 suuremmat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Tilanne oli kuitenkin muuttunut huonompaan suuntaan vuoden 2004 seurantaan verrattuna. Seuraavan kerran Uudenmaan bioindikaattorikartoitus tehdään vuonna 2030.
Sekä Loviisassa että Lapinjärvellä ilmanlaatu on keskimäärin hyvä, koska kuntien alueella ei ole merkittäviä teollisuuslähteitä ja vilkkaimpienkin teiden päästötiheydet ovat kohtalaisen pienet.
