Maalämpö
Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä maalämmön keruujärjestelmistä ainoa vaihtoehto maalämmön lähteeksi.
Maalämpö voidaan asentaa lämpökaivoksi, keruuputkiston muodossa maaperään tai vesistön pohjalle. Maapiirin keruuputkiston vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 – 2000 neliömetriä. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia, eikä keruuputkiston alueeksi sovellu alue jota talvella aurataan.
Maalämmön keruujärjestelmien rakentaminen on luvanvaraista
Toimenpidelupa vaaditaan, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Uudisrakennuksissa maalämpökaivon rakentaminen käsitellään rakennusluvan yhteydessä.
Vesilain mukainen lupa
Maalämpöjärjestelmän sijoittaminen tärkeälle pohjavesialueelle edellyttää vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta. Lupaviranomaiset suhtautuvat nykyään kriittisesti maalämpöjärjestelmien sijoittamiseen luokkien 1 ja 2 pohjavesialueille, joten näillä alueilla ei yleensä myönnetä lupia maalämpöjärjestelmille. Alueiden reunalla ja riittävälle etäisyydelle vedenottopaikasta voi olla mahdollista sijoittaa maalämpöjärjestelmä. Loviisan ympäristönsuojeluyksikkö voi silloin pyytää erillistä lausuntoa Uudenmaan ELY-keskukselta, joka antaa arvionsa siitä, tarvitaanko lupaa vai ei.
Ympäristönsuojelumääräykset rajoittavat maalämpöjärjestelmien sijoittamista
Loviisassa ja Lapinjärvellä maalämmön sijoittamiselle on asetettu tiettyjä rajoituksia paikallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Rajoituksilla pyritään suojelemaan erityisesti pohjavesiä sekä ehkäisemään riskejä ja ongelmatilanteita.
Vesistöihin sijoitetut keräilylenkit
Vesistöön sijoitettava järjestelmä vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Lisäksi tarvitaan aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mm. jokeen, kapeikkoon tai salmeen sijoitettuna. Myös sijoittaminen vesistön pohjalle, jossa sedimentti on pilaantunut, vaatii luvan ja erityistoimenpiteitä. Loviisan ympäristönsuojeluyksikkö voi tarvittaessa pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeesta.
Miten haet lupaa maalämpöä varten?
Tee hakemus rakennusvalvonnalle ja täydennä hakemuslomaketta seuraavilla tiedoilla/liitteillä:
- hankkeen suunnittelija, jolla on oltava riittävä kokemus ja koulutus lämpötaloudellisuudesta ja rakentamisesta
- asunto-osakeyhtiön ollessa kyseessä hallituksen päätöspöytäkirja ja kaupparekisteriote
- selvitys keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumuksesta sekä määrästä
- kuittaukset kaikilta naapureilta, koskien ilmoitusta rakennusluvan vireilletulosta (ns. naapurien kuuleminen)
- mahdolliset lausunnot (pelkkiä johtokarttoja ei tarvitse toimittaa)
- asemapiirustus (3 kpl), johon lämpökaivon etäisyys on merkitty vesikaivoista, tontin lähirajoista sekä rakennuksista, sekä porauskulma, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta
- muutospohjapiirustukset (2 kpl), mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
- selvitys nykyisestä ja tulevasta lämmitysjärjestelmästä.
Toimenpiteet lämpökaivon porauksen jälkeen
- Kaivon porauksessa muodostuva kivipöly ja liete tulee sijoittaa ja käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle.
- Mikäli porauksessa muodostuvaa kiviainesta ja lietettä ei voida hyödyntää syntypaikalla, tulee sen sijoittamisesta muualle tehdä ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen selvitys.
- Kiinteistölle on tilattava sijaintikatselmus kiinteistö- ja paikkatietotoimistosta ennen loppukatselmusta.
- Poraustöistä vastaava toimittaa rakennusvalvontaan Maalämpökaivon poraajan tiedonkeruulomakkeen, joka tulee luvan mukana.
- Kiinteistölle on pyydettävä loppukatselmus rakennusvalvonnasta
Uusittaessa maalämpöputkiston lämmönsiirtonesteitä tulee käytöstä poistettu neste kerätä talteen tiiviisiin astioihin ja toimittaa asianmukaiseen jätteen vastaanottopaikkaan.
