- Asuminen ja tontit
- Tontit ja kiinteistöt
- Vuokra-asunnot
- Asumisen avustukset
- Asuntolainoitus ja -rahoitus
- Asuntomessut Loviisassa 2023
- Loviisan kylät
- Asu paremmin
- Tutustu meihin loviisalaisiin!
- Kalastaja nauttii saaristolaiselämästä
- On kuin mökille tulisi!
- Pikkutalo aurinkomäellä
- Elämää pikkutalossa Israelinmetsässä
- Mökkihaave vaihtui vanhaan hirsitaloon
- Unelmien hirsitalo Loviisassa
- ”Kuin satukirjassa kävelisi”
- Juuri sopiva suurperheelle
- Polut ja hiihtoladut lähellä kotia ja sydäntä
- Kirpparilöytöjä keltaisessa unelmassa
- ”Tiesin heti, että täällä on meidän kotimme”
- Edullista asumista luonnon keskellä
- Lapsille turvallinen pihapiiri
- Loviisa on kulttuurikaupunki
- Pikkukaupungissa yrittäjän on hyvä verkostoitua
- Unelma omasta vanhasta talosta kävi toteen
- Tutustu meihin loviisalaisiin!
- Kaupungin omat rakennukset
- Yleiset alueet
- Rakennusvalvonta
- Tonttiarvonta
- Liikenne
- Kaavoitus ja maankäyttö
- Kaavoitus
- Asemakaavoitus
- Vireillä olevat asemakaavahankkeet
- Köpbackantiehen ja Vanhaan Valkontiehen rajautuva rinne ja peltoalueen reuna
- Uusikaupunki, korttelin 619 osa, Porvoonkatu/Lapinjärventie
- Kuningattarenranta, kortteli 1060, Regaalienkuja
- Asemakaavan muutos, Tullisillan pohjoisosa
- Kuningattarenranta, kortteli 1045, Itäinen liittymä
- Östra Nylands folkhögskola, Kuggom
- Vanhakaupunki, Karlskronabulevardi 7
- Valkon satama, Valkolammentie/Lammenpolku
- Strömforsin ruukin Armonlinna ja päärakennus
- Korttelin 317 osa, Kuningattarenkatu/ Karlskronabulevardi
- Liljendal, Krogarintie / Valtatie 6
- Panimonmäen lähialueiden aurinkoenergia
- Strömforsin ruukin alapaja ja Krouvinmäki
- Atomitien liittymä, Pietarintie
- Alakaupunki, Tullisilta, Laivurinkatu 5
- Vanhakaupunki, Aleksanterinkatu/Lukkarinkuja
- Pohjoistulli, korttelin 109 osa, Chiewitzinkatu
- Valkon alueita
- Alakaupungin asemakaavojen muutos
- Ranta-asemakaava, Jomalsund, Ruotsinpyhtää
- Ranta-asemakaava, Långstrand
- Ranta-asemakaava, Östra Kattö ja Keipsalon Reimarvik
- Strömforsin ruukin alueen selvitykset
- Vireillä olevat asemakaavahankkeet
- Kaavarunko
- Yleiskaavoitus
- Nähtävillä olevat kaavat
- Kaavoituskatsaus
- Hyväksytyt kaavat
- Asemakaavoitus
- Poikkeamispäätös ja sijoittamislupapäätös
- Karttapalvelut
- Tontit ja kiinteistöt
- Mittauspalvelut
- Maksut
- Kiinteistötietojen tarkistusprojekti
- Kaavoitus
- Katujen kunnossapito
- Ympäristö ja luonto
- Lupa- ja ilmoitusasiat
- Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä
- Jäteastian tyhjennysvälin pidennys
- Jätevesi
- Lannan patterointi tai luovutus
- Maa-ainesten otto
- Maalämpö
- Meluilmoitus
- Ojitus
- Ruoppaus ja vesikasvien niitto
- Ympäristölupa, yleinen ilmoitusmenettely ja rekisteröintimenettely
- Ilmoitus kompostoinnista
- Maksut
- Maasto- ja vesiliikenne
- Paikalliset määräykset
- Ympäristönsuojelu
- Luonnonsuojelu
- Lupa- ja ilmoitusasiat
- Eläinlääkäripalvelut ja ympäristöterveydenhuolto
Perinnebiotoopit
Loviisan torilta ei tarvitse lähteä kauas kauniin maaseutumaiseman löytämiseksi. Perinteisen maatalouden muovaamia lajirikkaita niittyjä ja laitumia, eli perinnebiotooppeja, saa kuitenkin etsimällä etsiä. Perinnebiotoopit ja niistä riippuvainen luonnon monimuotoisuus ovat katoamassa niin Loviisasta kuin koko maasta.
Loviisasta löytyy onneksi vielä runsas kourallinen näitä omaleimaisen ja rikkaan eliöstön omaavia kohteita, joista monet ovat kuitenkin kovaa vauhtia kasvamassa umpeen laidunnuksen loputtua. Loviisan arvokkaimpia perinnebiotooppeja ovat Segersbyn ja Malmgårdin laitumet. Merkittävän kokonaisuuden muodostavat myös Labbyn, Södra Rönnäs gårdin ja Idlax gårdin perinnebiotoopit.

Segersbyn rantaniitty. Kuva: Jere Salminen
Mitä voin tehdä?
Perinnebiotooppien hoitoa rahoitetaan maatalouden ympäristötuilla ja -korvauksilla. Tuet ovat kuitenkin monien pienialaisten kohteiden ulottumattomissa.
Perinnebiotooppien runsaslajisuuden salaisuus on maan ravinteiden vähäinen määrä. Jos maillasi on luonnonniittyä tai -laidunta, ravinteiden määrä pysyy alhaisena laiduntamalla tai niittämällä aluetta.
Jos aluetta hoidetaan laiduntamalla, eläimille ei saa tuoda lisärehua, koska silloin ravinteiden määrä maassa kasvaa. Lopputulos on sama kuin jos niittyä lannoitettaisiin: nokkoset ja muut kookkaat ja varjostavat kasvit hyötyvät pienikokoisten niittylajien kustannuksella.
Kun laitumella ei enää ole syötävää, eläimet on siirrettävä muualle. Niittämällä hoidetuilla alueilla ravinnemäärän alhaisena pitäminen edellyttää, että niittojäte viedään pois.
Voit myös edistää niittylajiston säilymistä vaikkapa omalla pihallasi perustamalla niityn pihan paahteisimpaan nurkkaan.
