Vastuu haitallisista vieraslajeista on kiinteistön omistajalla – tiedätkö, mitä sinun pihallasi kasvaa?

Kevät on saapunut ja kasvukauden pihatyöt niiden myötä. Kotipuutarhurin on viime syksystä lähtien pidettävä silmällä yhä useampaa haitallista vieraslajia. Kansallisten haitallisten vieraslajien luetteloon on elokuussa 2023 lisätty yleisiä koristekasvilajeja. Kiinteistön haltija on jatkossa velvollinen poistamaan omalta pihaltaan ja maaltaan myös valkopaju- ja viitapihlaja-angervot sekä isopiiskut, korkeapiiskut ja kanadanpiiskut. Sama sitova velvoite koskee jo aiemmin esimerkiksi espanjansiruetanaa, lupiinia, kurtturuusua, jättipalsamia, jättiputkilajeja ja tatarlajeja.

Mikä tekee vieraslajista haitallisen?

Luonnossamme esiintyy runsaasti vieraslajeja, jotka ovat levinneet sinne ihmisen vaikutuksesta. Jos vieraslaji uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäistä lajistoa se voidaan määritellä haitalliseksi. Tällaiset lajit esimerkiksi syrjäyttävät muut lajit muodostamalla laajoja yksipuolisia kasvustoja, muuttavat maaperän ravinnekoostumusta, kilpailevat pölyttäjistä tai lisäävät rantaeroosiota. Haitat voivat olla myös taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia – virkistystä haittaa esimerkiksi hiekkarannan läpipääsemätön ”kurtturuusumetsä”.

Miten pääsen pihan haitallisista vieraslajeista eroon?

Vieraslajien torjunnassa tärkeää on toimenpiteiden oikea ajoitus. Esimerkiksi yksivuotisesta jättipalsamista pääsee helpoiten eroon kitkemällä kasvit kasvukauden alussa tai viimeistään ennen kukintaa. Kurtturuusun voi taltuttaa näivettämällä, jos pensaan kaivaminen juurineen ei onnistu. Näivettäminen voi tehota myös lupiinikasvustoihin. Jatkuva niittäminen näännyttää lupiinin pikkuhiljaa, mutta maassa olevat lupiinin siemenet kuitenkin ovat itämiskykyisiä pitkään. Tattareiden kasvupaikka kannattaa peittää pressulla ainakin muutamaksi vuodeksi, sama keino tehoaa kurtturuusuun.

Joka lajin kohdalla tärkeää on, että kukinta ja siementen kehittyminen ja leviäminen estetään. Lajikohtaisista hävittämistavoista löytyy tietoa sivustolta vieraslajit.fi.

Haitallisilla vieraslajeilla on tehokkaat leviämiskeinot – ethän toimi apurina?

Yleinen väärinkäsitys on, että esimerkiksi kurtturuusu ei leviä pihasta minnekään. Kurtturuusun marjat, eli kiulukat, kuitenkin kelpaavat monelle linnulle ruuaksi, ja sitä kautta siemenet leviävät kauaskin pihasta. Kun kurtturuusun siemenet ja kiulukat tämän lisäksi kelluvat vedessä, niin yhden ruusupensaan siemeniä voi päätyä laajalle alueelle.

Monet haitalliset vieraslajit karkaavat luontoon kottikärryillä. Vieraslajit leviävät tehokkaasti pihan ulkopuolelle vietyjen puutarhajätteiden mukana. Tämän lisäksi Loviisassakin paikoin jo runsaana esiintyvä espanjansiruetana viihtyy mainiosti ja lisääntyy tehokkaasti metsiin ja puistoalueille kipatuissa puutarhajätekasoissa.

Puutarhajätteen vieminen toisen (myös kaupungin!) maalle on edellä mainitusta ja muistakin syistä kielletty. Mikäli risujen ja harvavointijätteen käsittely ei ole mahdollista omalla kiinteistöllä, tulee puutarhajätteet toimittaa niille varattuun käsittelypaikkaan, Loviisassa siis jäteasemalle. Haitalliset vieraslajit tulee pakata tiiviisti suljettuun jätesäkkiin.

Loviisan kaupunki
Elinkeino- ja infrastruktuurikeskus

Lisää tietoa täältä:

Vieraslajit.fi

Loviisa.fi https://www.loviisa.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/luonnonsuojelu/vieraslajit/

Rosk´n Roll: https://rosknroll.fi/jatelaji/vieraslajit/

Pihan haitallisia vieraslajeja:

Ajankohtaista

Vastuu haitallisista vieraslajeista on kiinteistön omistajalla – tiedätkö, mitä sinun pihallasi kasvaa?

Mikä tekee vieraslajista haitallisen?

Miten pääsen pihan haitallisista vieraslajeista eroon?

Haitallisilla vieraslajeilla on tehokkaat leviämiskeinot – ethän toimi apurina?

Pihan haitallisia vieraslajeja: