Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille

Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.

– Suurten kaupunkien vastaajien näkökulmasta Loviisa sijoittui muuttovetovoimaltaan tutkimuksen parhaaseen viidennekseen. Loviisa on kärjessä myös niiden seutukuntien joukossa, joihin suurten kaupunkien asukkaiden kiinnostus muuttaa kasvoi koronapandemian takia, kertoo Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom. Loviisan kuntakohtaiset tulokset julkaistaan toukokuun aikana.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa.

Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi – edellyttää aktiivista mainetyötä

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

– Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista

Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022

Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta

—-

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen