Komendantintalon historia kirjoitetaan uudelleen

On pitkään luultu, että Loviisan kaupungin museon rakennus oli komendantintalo 1700-luvulla. Uusi tutkimus osoittaa, ettei tämä pidä paikkaansa. Loviisan kaupungin museo on tutkinut karttoja ja piirustuksia Ruotsin sota-arkistosta, ja lähteet näyttävät, että kaupungin 1700-luvun kivitalot ovat menneet sekaisin aiemmassa historiantutkimuksessa.  

Tutkimusprojekti on osa näyttelyn Niin kutsuttu Komendantintalo ja museon aikaisemmat kodit valmisteluja. Näyttely on esillä Loviisan kaupungin museossa 16.4.2024 alkaen. Uusi näyttely kertoo neljästä rakennuksesta, joissa museo on toiminut perustamisvuotensa 1904 jälkeen, eli Raatihuoneesta, Degerbyn ratsutilan rakennuksesta, Frenckellin talosta osoitteessa Lyhytkuja 3 ja nykyisestä, yleisesti Komendantintalona tunnetusta museosta. Kaikilla näillä rakennuksilla on sekä oma historiansa että kytköksensä erilaisiin, merkittäviin tapahtumiin kaupungin menneisyydessä. 

Työ näyttelyn parissa on koostunut arkistotutkimuksesta ja osin etsiväntyöstä.  

– Olemme kauan ymmärtäneet, että tiedämme liian vähän omasta talostamme, ja siksi halusimme työskennellä tässä näyttelyssä juuri rakennushistorian parissa. Yllätyimme kuitenkin siitä, että saimme arvioida museorakennuksen identiteetin uudelleen näin perustavalla tavalla, museon intendentti Ulrika Rosendahl toteaa. 

Arkistomateriaali osoitti yksiselitteisesti, ettei museon rakennus koskaan ollut komendantintalo 1700-luvulla, kuten aiemmin luultiin. Sen sijaan tällä paikalla on ollut linnoitusjoukkojen upseerien asunto ja piirustustoimisto koko Ruotsin vallan ajan. Varsinainen komendantitalo oli sen sijaan osoitteessa Itäinen Tullikatu 17 sijaitseva talo, jota loviisalaiset tapaavat kutsua Palokunnantaloksi. Taloon asettuivat 1770-luvulta lähtien ruotsalaiset komendantit, jotka toimivat varuskunnan paikallisina päällikköinä Loviisassa.  

Talojen sekoittuminen johtui osittain siitä, että kumpaakin taloa on aika ajoin kutsuttu linnoitustaloksi, ja jos vain lukee kirjallisia lähteitä, syntyy helposti väärinkäsitys siitä, mitä rakennusta tarkoitetaan. – On tärkeää tutkia nimenomaan karttoja, piirustuksia ja tosiasiallisia rakennuksia, koska talojen nimitykset ovat muuttuneet historian saatossa, Rosendahl huomauttaa. 

Toinen syy sekaannukseen on se, että museorakennus tosiasiassa oli komendantintalo lyhyen aikaa paljon myöhemmin. Venäläisen varuskunnan ajan lopulla varuskunnan päällikkö asui museon rakennuksessa, mutta häntä puhuteltiin paikallismajuriksi. Viimeinen paikallismajuri Gustav Lindström sai vuonna 1884 komendantin arvonimen, mutta menehtyi valitettavasti samana vuonna. Loviisalaiset alkoivat tässä yhteydessä kutsua museorakennusta Komendantintaloksi. 

Museo täyttää 120 vuotta

Rakennusten historian ohella näyttely käsittelee myös museon 120-vuotista aikakautta Loviisassa.  

– Museon historia on myös kaupungin historiaa, ja tässä näyttelyssä voi oppia lisää molemmista, amanuenssi Elina Parkkila sanoo. 

Vierailijat saavat seurata museotyössä tapahtuneita muutoksia, ja kuinka esinekokoelmia, jotka ovat kulkeneet muuttokuorman mukana kaikkiin eri rakennuksiin, on hyödynnetty erilaisissa näyttelyissä kautta aikojen. Esimerkiksi vierailijat saavat tutustua museon ensimmäisen intendentin Jedvard Iveruksen elämäntyyliin museolla tai selvittää, miten museon kokoelmia suojeltiin toisen maailmansodan aikana.  

Lisääntyneet aukioloajat toukokuussa 

Näyttely on esillä Loviisan kaupungin museossa 16.4.2024–9.3.2025. Toukokuun toisesta päivästä lähtien alkavat museon kesäaukioloajat, mikä tarkoittaa sitä, että museo on auki kello 11–17 kaikkina päivinä paitsi maanantaina. Toukokuuhun asti voimassa ovat vielä talven aukioloajat: kello 12–16, suljettu maanantaisin ja lauantaisin.

Loviisan kaupungin museo

Puistokatu 2, Loviisa