Jättiputken torjunta vaatii varovaisuutta

Kaukasianjättiputki. Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Vieraslajitiedote 2/2024

Jättiputken torjunta vaatii varovaisuutta

Haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat jättiputket ovat levinneet puutarhoista pelloille, pientareille, metsiin ja rannoille. Jättiputket kasvavat nimensä mukaisesti kookkaiksi, jopa viisimetrisiksi, ja voivat suotuisissa olosuhteissa muodostaa laajoja yksipuolisia ja kaiken muun kasvillisuuden tukahduttavia ”metsiä”.

Jättiputkista on myös terveydellistä haittaa: kasvineste voi reagoidessaan auringonvalon kansa aiheuttaa palovamman kaltaisia jopa pysyviä iho-oireita.

Suomessa esiintyvät kaukasianjättiputki, armenianjättiputki ja persianjättiputki kuuluvat niihin lajeihin, jotka kiinteistön haltija on velvollinen poistamaan omalta pihaltaan ja maaltaan. Näistä tavallisin laji on kaukasianjättiputki. Lajeja ei kuitenkaan aina ole helppo erottaa toisistaan, ja siksi tässäkin yhteydessä jättiputket käsitellään yhtenä ryhmänä.

Kaukasianjättiputki. Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Miten pääsen jättiputkesta eroon?

Vieraslajien torjunnassa tärkeää on toimenpiteiden oikea ajoitus. Jättiputken torjuntaan kannattaa ryhtyä jo toukokuun alussa, jolloin hentojuurisia ensimmäisen vuoden taimia voi kitkeä maasta. Toisen vuoden taimet voi kaivaa maasta tai katkaista pääjuuri 10–20 cm syvyydestä. Myös kasvuston toistuva niittäminen tuottaa tulosta. Niittämisen jälkeen kasvusto myös voidaan peittää esimerkiksi katemuovilla. Kaikista tärkeintä on, että jättiputken kukinta ja siementen kehittyminen ja leviäminen estetään. Jättiputki lisääntyy vain siemenistä, mutta leviäminen on tehokasta koska yksi kasvi voi tuottaa jopa 80 000 siementä.

Torjunta on turvallisinta kasvukauden alussa, mutta silloinkin on käytettävä pitkävartisia hanskoja ja vaatteita.

Lisää vinkkejä jättiputken torjuntaan ja hävittämiseen löytyy sivustolta vieraslajit.fi.

Kaukasianjättiputken taimia. Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Loviisan kaupunki torjuu jättiputkea

Jättiputkea esiintyy myös muutamalla kaupungin omistamalla alueilla. Esiintymiä on torjuttu systemaattisesti vuosittain. Lisäksi alueita, joilla jättiputkea on esiintynyt, on seurattu säännöllisesti. Maaperän siemenpankissa säilyy itämiskelpoisia siemeniä usean vuoden ajan. On siksi tärkeää seurata, että uusia taimia ei lähde kasvamaan, muuten ollaan nopeasti lähtötilanteessa.

Loviisan kaupungin puistoyksikkö tarjoaa jättiputken torjuntaa omakustannushintaan myös yksityisille kiinteistönomistajille. Lisää tietoa täällä: www.loviisa.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/luonnonsuojelu/vieraslajit/

Jättiputkella on tehokkaat leviämiskeinot – ethän toimi apurina?

Jättiputken siemenet eivät tuhoudu kotikompostissa, ja ne on siksi pakattava huolellisesti ja hävittää polttokelpoisena sekajätteenä. Jättiputken muut osat voidaan kompostoida. Loviisan jäteasema ottaa vastaan suljettuihin jätesäkkeihin pakattua vieraslajijätettä, myös jättiputkea sisältävää sellaista.

Jättiputken siemeniä (tai muita kasvinosia) sisältävää jätettä ei missään tapauksessa saa kipata luontoon, ei omalle eikä toisen omistamalle maa-alueelle.

Lisää tietoa täältä:

Vieraslajit.fi

Jättiputket
Loviisa.fi

Rosk’n Roll

Pihan muita haitallisia vieraslajeja:

Jättipalsami

Jättiputket

Komealupiini

Kurtturuusu

Viitapihlaja-angervo

Valkopajuangervo

Kanadanpiisku

Isopiisku

Korkeapiisku

Japanintatar

Sahalintatar

Tarhatatar

Espanjansiruetana