Kuntalaisten turvallisuuden tunne itäisellä Uudellamaalla on edelleen hyvä

Suurin osa itäisen Uudenmaan asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi. Joka toinen vuosi tehtävän alueellisen turvallisuuskyselyn vastausten mukaan 86 prosenttia kuntalaisista tuntee olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Luku on suurin piirtein sama kuin kaksi vuotta sitten.

Itä-Uudenmaan alueen kuntien yhteinen turvallisuuskysely toteutettiin 14.9.–4.10.2020 ja mukana olivat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo sekä SILMU-kylät. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti tai paperilomakkeella kunkin kunnan osoittamassa paikassa. Kaksi vuotta sitten saatiin 721 ja tänä vuonna peräti 1844 vastausta. Vastaajista 65 prosenttia oli naisia ja ahkerimmin vastasivat 25–64-vuotiaat. Alle 15-vuotiaita vastaajia oli 25 prosenttia, näistä valtaosa Sipoosta. Kyselyn sisältöä uudistettiin tänä vuonna.

– Yleinen turvallisuuden tunne on pysynyt lähes ennallaan vuoteen 2018 verrattuna, toteaa Maria Andersson, Itä-Uudenmaan ja Porvoon turvallisuustyöryhmien puheenjohtaja.

Turvalliseksi tai melko turvalliseksi olonsa koki 86 prosenttia vastaajista, vuonna 2018 vastaava luku oli 88 prosenttia. Kyselyyn lisättiin tänä vuonna erillinen kysymys siitä, miten korona on vaikuttanut turvallisuuden tunteeseen. Vastaajista 21 prosentin mielestä se on vaikuttanut melko paljon ja 3 prosentin mielestä erittäin paljon. Korona oli vaikuttanut eniten 45–74-vuotiailla vastaajilla.

Itäuusmaalaisia huolestuttavien asioiden kärjessä oli rikollinen toiminta, kuten huumeiden käyttö tai huumekauppa, paikkojen rikkominen ja töhryt sekä yleinen rikollisuuden lisääntyminen. Liikennekäyttäytyminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat, kuten ihmisten syrjäytyminen ja työttömyyden lisääntyminen, aiheuttavat myös huolta. Koronatartunnan saaminen huolestutti jonkin verran.

Toimenpiteinä edellä mainittujen asioiden parantamiseksi listan kärkeen nousivat muun muassa poliisipartioiden näkyvyyden sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen lisääminen, avoimien tilojen lisääminen nuorille sekä töhrittyjen tai rikottujen paikkojen nopea korjaaminen. Julkisille paikoille toivottiin myös tarkempaa päihteiden käytön valvontaa.

Kyselyssä oli mahdollisuus kertoa turvattomuutta herättävistä paikoista. Vastauksissa nousivat esille muun muassa kuntien keskukset, ostoskeskusten ympäristöt, tietyt lähiöt, pimeät ja hämärät kujat, puistot jne.

– Vastaajista 32 prosenttia oli viimeisen kahden vuoden aikana soittanut hätänumeroon 112 ja 26 prosenttia oli ollut tekemisissä pelastuslaitoksen kanssa onnettomuuden, tapaturman tai sairauskohtauksen vuoksi. Poliisin kanssa rikosasioissa oli asioinut 19 prosenttia vastaajista.  Kritiikkiä tuli muun muassa palvelun saamisesta ruotsin kielellä kriisitilanteessa. Asianosaiset viranomaiset käsittelevät näihin liittyvät palautteet, kertoo Santeri Pohjolainen, Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmän sihteeri.

Loviisan tulokset

Loviisan tulokset ovat pääosin hyvin samankaltaiset kuin koko aluetta koskevat vastaukset. Loviisalaisten vastaajien määrä oli edelliseen kyselyyn verrattuna noussut ilahduttavasti: vastaajia oli 377 ja heidän osuutensa Itä-Uudenmaan kyselyn kaikista vastaajista oli 20 prosenttia. Loviisalaisten vastaajien ikäjakauma oli melko tasainen, eniten vastaajia oli ikäluokassa 45–64-vuotiaat ja vähiten ikäluokassa 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Eniten vastaajia oli Loviisan keskustan postinumeroalueelta ja toiseksi eniten Koskenkylästä.

Yleinen turvallisuuden tunne on Loviisassa pysynyt lähes ennallaan vuoteen 2018 verrattuna. Turvalliseksi tai melko turvalliseksi olonsa koki 88 prosenttia vastaajista, vuonna 2018 vastaava luku oli 90 prosenttia. Vastaajista 21 prosentin mielestä koronavirusepidemia on vaikuttanut turvallisuuden tunteeseen melko paljon ja 3 prosentin mielestä erittäin paljon. Koronaepidemia oli vaikuttanut eniten 15–24-vuotiaisiin sekä yli 75-vuotiaisiin vastaajiin.

Loviisalaisista vastaajista 72 prosenttia oli sitä mieltä, ettei omalla asuinalueella tai asuinkunnassa ollut lainkaan turvattomuutta herättäviä paikkoja. Turvattomuutta herättävistä paikoista nousi eniten esiin Kappelinpuisto. Lisäksi turvattomiksi paikoiksi koettiin muun muassa pimeät kadut ja paikat, joissa ei ole kunnollista valaistusta sekä tiet, joilla ajetaan ylinopeutta tai joista puuttuvat kevyen liikenteen väylät.

Loviisalaisia huolestutti eniten huumeiden käyttö tai huumekauppa ja toiseksi eniten työttömyyden lisääntyminen. Koronatartunnan saaminen huolestutti melko tai erittäin paljon vain noin 20 prosenttia vastaajista, suurinta osaa vastaajista (46 prosenttia) se huolestutti jonkin verran. Liikennekäyttäytyminen ei nyt aiemmista vuosista poiketen ollut loviisalaisten huolenaiheiden kärkijoukossa. Avoimissa vastauksissa oltiin huolestuneita muun muassa poliisin läsnäolon puuttumisesta. Asioiden parantamiseksi ehdotetut toimenpiteet olivat linjassa koko kyselyn vastausten kanssa. Poliisipartioiden näkyvyyden, päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä nuorille avoimien tilojen lisääminen olivat parannusehdotusten kärjessä.

Loviisassa kyselyn tulokset viedään tiedoksi kaupungin johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle sekä käsitellään erikseen toimialoilla. Tulevista toimenpiteistä tiedotetaan kehittämistöiden yhteydessä.

Loviisan kaupunki kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita arvokkaista näkemyksistä.

Lisätietoja:

Maria Andersson, sosiaali- ja terveystoimen lapsi- ja perhepalveluiden palvelujohtaja, Itä-Uudenmaan ja Porvoon turvallisuustyöryhmien puheenjohtaja

puh. 040 510 9932, maria.andersson@porvoo.fi

Santeri Pohjolainen, vs. paloinsinööri, Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmän sihteeri

puh. 040 159 3237, santeri.pohjolainen@porvoo.fi

Jaana Iivonen, lasten ja nuorten palveluiden palvelupäällikkö, Loviisan kaupungin perusturvakeskus, Loviisan kaupungin edustaja Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmässä, hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja, puh. 0440 555 471, jaana.iivonen@loviisa.fi