Espoolainen Anne-Mari Lehtinen osti vuosia sitten unelmiensa tontin Liljendalista. Sitten Loviisasta löytyikin ihana vanha hirsitalo.
Micklespilttom, Mickkelsplittom. Vai miten se nyt lausutaan?
Espoolainen Anne-Mari Lehtinen ajoi talvisessa säässä kohti myynnissä olevaa tonttia Loviisan Liljendalissa. Kylän kauneus oli mykistävä. Kun Anne-Mari astui pellon laidasta tontille, hän näki tulevan kotinsa sielujen silmin. Edullinen, yli hehtaarin tontti voisi olla monelle haasteellinen, mutta Anne-Maria eivät haasteet pelottaneet.
Tontilla kasvoi tiheää kuusta ja aluskasvillisuus röyhysi ympäriinsä. Puuthan voi aina kaataa ja siten saada valoa tontille, hän pohti. Lähes puolet tontista on upeaa kalliota. Se nousee jylhänä korkeuksiin puiden takana. Siellä jossain ylhäällä on paljon sileää tilaa. Anne-Mari kiipesi katsomaan.
– Ehkä jonain päivänä rakennan kalliolle pikkumökin tai kodan. Sinne pääsisi kiipeämään turvallisesti portaita pitkin. Kallion voisi valaista upeilla valoilla, Anne-Mari suunnitteli hänen kolmen koiransa juostessa innoissaan ympäriinsä.
Anne-Mari ei ole pitänyt kiirettä rakennuttamisen kanssa. Sattui nimittäin niin, että nykyään Anne-Mari on sukunimeltään Godlewski, ja hän on ostanut muutaman mutkan kautta Loviisasta vanhan hirsitalon. Ja rakastanut jokaista sekuntia siellä!
– Ostimme myös vanhan puuveneen. Olemme eläneet siis loviisalaista unelmaa!
