Näyttelyt 2010

31.1.-14.3.2010 KERÄILYMANIAA
Loviisan kaupungin museon talvinäyttelyyn olemme koonneet useamman keräilijän kokoelmat tai osia niistä yhteen suureen kokonaisuuteen, jossa voi tutustua esim. afrikkalaisiin tanssinaamioihin, elefantteihin, Arabian kuppeihin, kilpikonniin, työkaluihin jne, jne.

31.3.-28.4.2010 SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITON VUOSINÄYTTELY
Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely järjestetään tänä vuonna Loviisassa. Näyttelyn puitteista vastaa Loviisan Kameraseura. Vuosinäyttelyn perusajatus on kuvastaa tätä päivää ja hetkeä, joka huomenna on jo historiaa. Näyttelyyn annettiin ehdolle yli 1400 kuvaa (ripustettavia, projisoitavia sekä kuvasarjoja) 39:stä eri kameraseurasta ympäri Suomea. Kuvilla oli todella tiukka karsinta, jury hyväksyi alle 10% kuvista näyttelyyn. Tuomaristoon kuuluivat: Jarmo Sipilä (freelance-valokuvaaja), Kotka, Marko Wahlström, päätoimittaja (vt.), Porvoo, Triinu Lille, (visual artist), Viro.

9.5.-12.9.2010 ITÄ-UUSIMAA KUKKII, maalattuja talonpoikaishuonekaluja
Näyttely tuo esille sen unhoon jääneen koristemaalausperinteen, joka Itäisellä-Uudellamaalla on ollut 1700- ja 1800-luvuilla. Kyseinen alue on noin Porvoo- Loviisa- Lahti- alue joka sisältää seuraavat pitäjät :Askola, Hollola, Lahti, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Tutkija Marko Kasto on koonnut näyttelyyn liittyvän julkaisun ja tutkimuksen tuloksena on 166 koristemaalattua huonekalua, joista varhaisin arkku oli maalattu vuonna 1693 ja myöhäisin vuonna 1856. Kasto on järjestänyt huonekalut kymmeneen ryhmään maalaustavan ja –koristelun mukaan. Huonekaluista löytyy mitä erilaisempia kuvia ja kukkia - on elämänpuu-aiheita, morsiuspareja, eksoottisia eläimiä jne kirkkaissa väreissä. Osa huonekaluista on myös koristeltu päältä. Ikävä kyllä on edelleen hämärän peitossa kuka maalaukset on tehnyt, maalareilla ei valitettavasti ollut tapana signeerata työnsä.

Suuri osa Itä-Uudenmaan koristemaalatuista huonekaluista on arkkuja. Kaupungeissa oli jo 1700-luvulla tavallista, että huonekalut maalattiin. Myös seiniin tehtiin tapettimaalauksia. Jotkut maalarit toimivat myös kirkkomaalareina, kuten porvoolaiset Simon Gallenius (1709-1788) ja Adam Lindström (1731-1794). Gallenius maalasi Pukkilan kirkkoon 1736 Ristiinnaulittu-aiheisen maalauksen. Adam Lindström maalasi Porvoon kirkkoon uskonnollisaiheisia figuurimaalauksia 1760. Loviisasta voidaan mainita maalari Anders Gustaf Thitz (1771-1828). Hän maalasi Valkealan kirkkoon 1820 Ristiinnaulitun. Porvoossa toimi tapetintekijä Petter Solitander (1722-1775). Häneltä tunnetaan kolme eri tapettiaihetta.   

Kuva: arkku maalattu vuonna 1813, Loviisan kaupungin museo (Ryhmä 6).


Loviisassa toimineita maalareita 1720-1830


Marko Kaston tutkimuksen kattaman ajanjakson aikana Itä-Uudellamaalla toimi yli 30 maalaria. Maalarin oppi saatiin yleensä menemällä oppipojaksi jonkun maalarin verstaaseen. Oppisopimus oli kirjallinen, jonka oppipojan vanhemmat hyväksyivät. Opin jälkeen tehtiin kisällinäyte, jonka hyväksymisen jälkeen tultiin kisälliksi. Hyvänä esimerkkinä kisällinäytteistä tässä on oppipoikien Eklundin ja Roosin kisällinäytteet. Kisällit tekivät vaelluksiaan, usein se suuntautui pääkaupunkiin, eli Tukholmaan, jossa kisälli sai korkeatasoista täydennystä taitoihinsa ja oppi uusimmat muodit.

Mestarin pääsyyn vaadittiin mestarinnäyte ja porvarioikeus valitusta kaupungista, jonka jälkeen yleensä liityttiin Tukholman ammattikuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on porvoolainen maalari Adam Lindström ja loviisalainen Anders Gustaf Thitz.
Maalareiden toimenkuvaan kuului maalata tapetteja, huonekaluja sekä taloja. Myös kirkko oli hyvä työllistäjä. Kirkko maalattiin ulkoa ja sisältä. Maalareiden toimenkuvaan kuului myös maalata alttaritauluja ja muita uskonnollisaiheisia tauluja kirkkoihin.

1. Petter Hagander 2. Anders Söderman 3. Carl Ingeborg Strömberg 4. Jonas Bergman 5. Anders Gustaf Thitz 6. Samuel Nordman7. Anders Svedberg 8. Adolf Fredric Falk 9. Johan Henrik Tillman.


18.5.-15.8.2010 LOVIISASSA VIERAILLEET TAITEILIJAT
- Loviisan Vierasateljee 1995-2010

25.8.-26.9.2010 ÄITINI KAUPUNKI - Erja Lempisen valokuvia Loviisasta
Valokuvaaja Erja Lempisen näyttely Loviisan kaupungin Museossa 25.8-26.9.2010. Kuvat ovat aikaisemmin olleet esillä Suomen Tukholman instituutin Galleriassa osana instituutin Merkkivuosi1809 ohjelmia.
Erja Lempinen on syntynyt Loviisassa 1956 ja muuttanut Tukholmaan 1978. Hän työskentelee freelance-kuvaajana. Tekee kuvauksia myös Suomessa, esim. Glorian Antiikkiin.
 
Erja on tavannut harvoja ruotsalaisia, jotka tietävät Loviisan olemassaolosta. Että kaupunki on Ruotsin perustama ja saanut nimensä Kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan ja kuuluu molempien maiden historiaan. ” Halusin kertoa Loviisasta, joka on erittäin kaunis pieni kaupunki ja, jossa on monia idyllisiä, historiallisia paikkoja. Erityistä Loviisassa on se, että kaupunki elää niin lähellä omaa historiaansa, joka näkyy kaikkialla asukkaiden arkipäivässä.”
Näyttelyn nimi ”Min Mors Stad - Äitini Kaupunki” juontuu siitä, että Erjan äidinpuolen juuret ovat Loviisassa. Isoäiti syntyi ja eli koko elämänsä siellä ja äiti asuu siellä yhä. 

Näyttelyluettelo ”Min Mors Stad” on kirjailija Mats Forsin kirjoittama. Svenska Kulturfonden on avustanut julkaisemisessa.


3.-24.10.2010 OLOTILAN KEVEYS - Ašalheišur Skarphéšinsdóttir, Islanti
Loviisan vierasateljeen taiteilija syksyllä 2010   


 Ašalheišur Skarphéšinsdóttir on opiskellut Icelandic College of Art and Craftsissa 1967-71 ja myöhemmin Tukholmassa Konstfackin tekstiiliosastolla. Monen islantilaisen taiteilijan tavoin Ašalheišur on asunut Pohjoismaisen taidekeskuksen vierasateljeessa Suomenlinnassa, jossa hän vietti kolme kuukautta syksyllä 1991. Taiteilija on osallistunut moneen yhteisnäyttelyyn Islannissa ja ulkomailla ja on parhaillaan ajankohtainen Loviisassa.     

 Kuviot ja kuvitukset ovat Ašalheišur Skarphéšinsdóttirin tunnusmerkkejä. Hän esittelee lukuisia teoksia, jotka on tehty eri tekniikalla, puukaiverruksia, linoleumkaiverruksia, pastelleja, akryyleja ja liituja, kuivaneulalla ja vesiväreillä tehtyjä töitä. Ašalheišurin puukaiverrusten yksinkertaiset värit, musta, valkoinen, sininen ja punainen ovat melko voimakkaita ja toistuvat kuvioina, jotka muistuttavat vanhojen käsikirjoituksien kuvia. Ašalheišur kykenee luomaan värikkäitä, pyörähteleviä ja vapaamuotoisia taideteoksia hyvällä kuvasommittelulla ja dynamiikalla, ja häntä pidetäänkin islantilaisen grafiikka-taiteen yhtenä lupaavimmista taiteilijoista.

 Ašalheišur Skarphéšinsdóttir on myös kuvittanut miehensä Lįrus Jóns Gudmundssonin vuonna 2004 julkaisemaa lastenkirjaa Fröken Kśla könguló (Neiti Kula Hämähäkki). Ašalheišur hakee kuvamaailmansa saduista ja monesti visuaalisesti toistuvista kertomuksista. Tämän takia kuvittajan työ on hänelle ominaista.



26.11.2010-13.1.2011 ANNASTA NUUTTIIN
- jouluvalmisteluja torpassa ja kartanossa

ADVENTTIAJAN JOULUVALMISTELUT

Koska entisajan talonpoikaisyhteiskunnassa työvuosi oli rankka ja monesti yksitoikkoinen, erityiset pyhäpäivät toivat kaivattua vaihtelua elämään. Silloin oli luvassa sekä parempaa ruokaa että vapaa-aikaa. Adventtina alkoi uusi kirkkovuosi, talonpoikien raskaimmat työt piti olla tehtynä ja nyt voitiin aloittaa vuoden tärkeimmän juhlan, joulun, valmistelut.
Ravinto oli ennen erittäin vaatimatonta ja yksitoikkoista, perusruoka koostui puurosta ja leivästä ja sitä täydennettiin vähäisillä määrillä lihaa ja kalaa, joko kuivattuna tai suolattuna. Tuore ruoka oli harvoin nähtyä herkkua, jota tarjottiin suurina pyhinä kuten jouluna. Erityisen merkityksen sai joulupöytä, jota kaikki odottivat suurin toivein.   

Ennen kuin voitiin siirtyä juhlapöytään, oli vielä paljon valmisteltavaa. Perinteet ovat vaihdelleet hieman ajasta ja paikasta riippuen, mutta yleisesti ottaen adventtina ei saanut tehdä raskasta työtä, aloittaa uusia tärkeitä askareita, eikä myöskään kuuluttaa avioliittoon. Naiset eivät enää saaneet kehrätä, vaan rukki piti kantaa ulos Annan päivänä 9.12., tuolloin oli myös lampaiden keritsemisen aika. Monella paikkakunnalla myös lipeäkala laitettiin likoon ja olut pantiin käymään.

Lucianpäivän 13.12. tienoilla oli suuren teurastuksen aika, jonka jälkeen valettiin kynttilöitä ja leivottiin, jollei joululeipomista ollut aloitettu jo Annana. Lopuksi siivottiin ja laitettiin tupa kuntoon ennen kuin oli oluen maistamisen vuoro Tuomaan päivänä 21.12. Tuolloin oli myös aika lähteä joulumarkkinoille jouluviinaostoksille, sekä aloittaa perinteinen joulunvietto kantamalla sisään jouluoljet ja -koristeet. Tuomaan päivästä alkoi yleensä joulurauha.

 


 

 
Päivitetty: 19.1.2011
 

Loviisan kaupunki •  Mannerheiminkatu 4, PL 77, 07901 LOVIISA •  puh. (019) 5551 •  faksi (019) 535 791  •  kaupunki(@)loviisa.fi  •  Palaute