Komendantintalon historia

Loviisan kaupungin museo
Komendantintalo
os. Puistokatu 2
puh. 0440 555 357, 044 450 5009

”Pikku vihan” 1741-43 jälkeen solmittiin Turussa rauha 1743. Uusi valtakunnan raja kulki Kymijoen läntistä haaraa pitkin ja Ruotsin valtakunta menetti Haminan tapulikaupungin sekä Lappeenrannan ja Savonlinnan kauppalat. Tämän lisäksi valtakunnan itäisin osa jäi vaille sotilaallista turvaa ja kauppamahdollisuuksia. Elinkeino kaipasi uutta tapulikaupunkia ja armeija uutta puolustuslaitosta. Nämä pyrkimykset yhdistettiin vuonna 1745 perustettuun DEGERBYn kaupunkiin.

Ruotsi-Suomen valtiopäivät 1746/1747 Tukholmassa päättivät, että keskuslinnoitus perustetaan Helsinkiin ja jotta estettäisiin vihollisen eteneminen länteen perustettaisiin rajalinnoitus Degerbyhyn (Loviisaan). Vastuu kahdesta kaksoislinnoituksesta Helsinki/Suomenlinna ja Svartholma/Degerby annettiin everstiluutnantti AUGUSTIN EHRENSVÄRDILLE.

Komendantintalo, jota silloin kutsuttiin Prikaatintaloksi, muurattiin kesällä 1755 Fredrik Adolf- linnakkeen eteen ja työhön osallistui 1000 miestä Upplandin ja Södermanlandin jalkaväenrykmenteistä, jotka laivattiin tänne viidellä kaleerilla, joissa samalla oli heidän majapaikkansa. Työhön, jota johti muurarimestari SAMUEL BERNER, osallistui myös Uudenmaan Rakuunat. Talo rakennettiin luonnonkivistä ja tiilistä sekä rapattiin. Tiilet lyötiin Loviisassa tai lähiseudun tiloilla ja myös puutavara hankittiin paikallisilta sahoilta. Rauta ostettiin Koskenkylän ja Ruotsinpyhtään rautaruukeista.



Komendantintaloon rakennettiin kaksi kerrosta sekä ullakkokerros taitetun, ns. mansardikaton alle. Pohjakerroksessa toimi komendantin kanslia kun taas toisessa kerroksessa oli hänen virka-asuntonsa. Ullakolla talon savutiehyet yhdistettiin siten, että tarvittiin vain muutama savupiippu. Huoneita lämmitettiin muuratuilla tulisijoilla ja luultavasti muutamalla kaakeliuunilla.

Talosta tuli Loviisan komendantin asunto ja varmuudella ainakin O.R.GLANSENSTIERNA (1757-62) ja JOHAN AXEL HÄGERFLYCHT (1781-n.1805) ovat käyttäneet sitä virka-asuntona.

1700-luvulla oli tavallista, että korkea-arvoiset sotilaalliset, aateliset ja varakkaat kaupunkilaiset kuuluivat erilaisiin veljeskuntiin tai salaseuroihin. Näin myös Loviisassa, jossa ”Gillet Amore Proximi” tai ”Kärleken till Nästan” kokoontuivat Komendantintalon toisessa kerroksessa. Eräs jäsenistä oli komendantti Hägerflycht ja seura toimi kaupungissa vuosina 1786-1812. Jäsenet saivat erilaisia kunnia- ja ritarimerkkejä riippuen heidän asemastaan järjestössä. Seurat järjestivät toisinaan illanviettoja ja ohjelmallisia juhlia, joihin kutsuttiin myös naisia.

Kuningas Kustaa III vieraili Loviisassa ensimmäistä kertaa kesäkuussa 1775. Vastaanotto oli juhlava ja sitä säestettiin kanuunanlaukauksin, etiketin mukaan yhteensä 128 laukausta läsnä olevalle hallitsijalle. Loviisan vierailunsa aikana kuningas kävi Svartholman linnoituksella ja esiteltiin kaupungin hienostolle. Valitettavasti vierailunsa aikana kuningas kertoi, että maaherran residenssi siirrettäisiin Loviisasta Heinolaan. Kustaa III:n pisin vierailu Loviisassa oli syksyllä 1789, jolloin hän oli kuukausia majoittuneena Komendantintalolle johtaakseen sotaa, jota käytiin 1788-90 Venäjää vastaan.

Kuninkaan vierailut Loviisassa tarkoittivat aina suuria juhlallisuuksia upseereille ja seudun aatelismiehille sekä rouville. Komendantintalossa, jossa kuningas asui, järjestettiin monia tilaisuuksia ja juhlia.
 

 
Päivitetty: 20.1.2015
 

Loviisan kaupunki •  Mannerheiminkatu 4, PL 77, 07901 LOVIISA •  puh. (019) 5551 •  faksi (019) 535 791  •  kaupunki(@)loviisa.fi  •  Palaute