Kustavilaisten huonekalujen valmistus Loviisan seudulla

 

 
 

Samaan aikaan kun konterfeijari NILS SCHILLMARK toimi Loviisanseudulla teki uusklassinen tyyli tuloaan Ruotsiin ja Suomeen. Tyylikausi ajoittui Kustaa III:n ja Kustaa IV:n hallitsijakausiin ja aina 1800-luvun alusta lähtien on kautta 1772-1809 siten kutsuttu kustavilaiseksi kaudeksi. Tyyli haki esikuvansa antiikista, 1700-luvulla uudelleen löydetyillä kaupungeilla Herculaneum ja Pompeiji oli suuri merkitys tyylin kehitykselle. Vuonna 1789 tapahtuneeseen Ranskan vallankumoukseen asti Ranska oli Ruotsi-Suomen suuri innoituksen lähde ja sen jälkeen Englanti.

Tyylin tavoittelemat yksinkertaisuus, puhtaus ja harmonia sopivat erinomaisesti Pohjolaan, suorat linjat ja pidättyvä ornamentiikka sopivat myös kotimaisille puulajeillemme ja ne voitiin suhteellisen nopeasti omaksua myös paikallisesti. Kustavilaistyylistä tuli hallitseva sekä Ruotsissa että Suomessa pitkälle 1800-luvulle ja sen kautta renessanssi lopulta jätettiin.

Erityisesti myöhäiskustavilaisella kaudella, 1780-90-luvuilla, kun käyttöön oli saatu Englannissa, Sheratonin ja Hepplewhiten julkaisemat mallikirjat, alkoi Ruotsissa ja Suomessa kehittyä paikallisempi huonekalujen valmistus. Suomessa valmistettiin myös kustavilaisia huonekaluja, jotka poikkesivat ruotsinmaalaisesta mallista. Pohjanmaalla saatiin vaikutteita esim. Saksasta ja Loviisan-Heinolan seudulla valmistettiin paikallisia muunnelmia Sheratontuoleista 1800-luvun alussa.

Paikalliseen kustavilaiseen puusepänperinteeseen, joka 1700-luvun loppupuolella syntyi Loviisan-Heinolan seudulla, sisältyy eräitä erityisiä koriste-elementtejä, jotka tutkija Heikki Hyvönen liittää Ruotsin Blekingen lääniin. Hän pitää loviisalaispuuseppää Paul Adolf Gulinia, joka hyväksyttiin kisälliksi 1790 Karlskronassa, tyylin tuojana Loviisanseudulle. Gulin työskenteli kisällinä Ronnebyssä ja Karlskronassa vuoteen 1793 saakka ja Viipurissa vuosina 1794-97, minkä jälkeen hän tuli Loviisaan. Loviisassa hänet hyväksyttiin mestariksi vuonna 1799. Vuodesta 1808 lukien hän oli myös huonekalutehtailija. Gulin koulutti suuren määrän oppipoikia ja kisällejä. Heistä moni päätyi mestariksi seudun kaupunkeihin, kuten Haminaan, Helsinkiin, Porvooseen, Loviisaan ja Vaasaan.

Toinen, erityisen Loviisa-Iitti-Heinola -tyylin tärkeä eteenpäinviejä oli puuseppä Jacob Abrahamsson Nygrén. Nygrén toimi Loviisan ja Heinolan välisellä alueella ja kehitti paikallista tyyliä edelleen Anjalassa, Artjärvellä, Iitissä, Askolassa ja Heinolassa ja se liitetään vahvasti hänen nimeensä, vaikka Gulin varsinaisesti oli tyylin alullepanija. Nygréniä seurasivat vielä Johan Falls (Juho Falls) 1790-1861, Staffan Tickander (Taavi Tickander) 1789-1855 ja Gustav Sundgren (Kustaa Sundgren) 1795-1863.


 

 
Päivitetty: 18.10.2012
 

Loviisan kaupunki •  Mannerheiminkatu 4, PL 77, 07901 LOVIISA •  puh. (019) 5551 •  faksi (019) 535 791  •  kaupunki(@)loviisa.fi  •  Palaute